Vaasan Luku-Kirjasto 1794-1845Berit Öhman
Vaasan Luku-Kirjasto perustettiin 2 päivänä elokuuta 1794 osakkaiden omaksi "huviksi ja ajankuluksi". Säilyneistä luetteloista (1,2) käy kuitenkin ilmi, että kirjastolla oli myös muu syvempi tarkoitus, tiedon ja taidon lisääminen.
Vaasan Luku-Kirjastosta on kirjoitettu sangen vähän. Kiinnostuneille voin suositella Walter Mellbergin esitelmää, mikä pidettiin kirjaston 150-vuotisjuhlassa 1944 (3), ja Harald Wibergin artikkelia Vasa läsesällskap och första bibliotek, Biblioteksbladet 1939.
Kirjaston perustavaan Lukuseuraan kuului aluksi 17 Vaasassa tunnettua ja arvostettua kansalaista johtohahmonaan hovioikeudenneuvos Olof Langenstein. Kirjasto sisälsi aluksi 800 kirjaa (3). Perustajat olivat todennäköisesti maksaneet perusmaksun, jotta uusia kirjoja voitaisiin hankkia. Jotta kirjastoa voitaisiin paremmin kartuttaa, saivat pian myös muut kaupungin asukkaat käyttää kirjastoa pientä maksua vastaan. Myöhemmin raja osakkaiden ja lainaajien välillä poistettiin kokonaan, jolloin kaikki pientä maksua vastaan saivat käyttää kirjastoa. Luku-Kirjasto toimi tavallaan kaupungin kulttuurikeskuksena. Kirjasto pystyi osaksi täyttämään niitä kirjallisia tarpeita, joita kaupungin virkamiehillä oli. Vaasassa ei ollut kirjakauppaa, joten kirjat hankittiin lähinnä Tukholmasta.
1813 kirjastossa oli P.U.F. Sadelinin luettelon (1) mukaan 777 numeroa sekä 100 numeroa käsinkirjoitetussa lisäyksessä. Turun palon jälkeen 1827 yliopisto siirrettiin Helsinkiin. Yliopiston kirjasto joutui aloittamaan toimintansa lähes tyhjästä. Vaasan Luku-Kirjasto lähetti, ensimmäisten joukossa, 56 kirjan lahjoituksen vastaperustetulle kirjastolle. Arne Jörgensenin artikkelin mukaan (4) joukossa oli mm.: Hervarar Saga, Uppsala 1672; Dictionnaire de Physique, Avignon 1761; Dictionnaire de Chymie, Neuchatel 1789; Le Spectacle de la Nature, Amsterdam 1743; Derham, Physico-Theologie, Stockholm 1736. Nämä kirjat on liitetty Yliopiston kirjaston kokoelmiin, eikä niitä siten voi jäljittää.
1830-luvulla kiinnostus kirjastoa kohtaan väheni huomattavasti. Uusia kirjoja ei voitu hankkia varojen puutteessa. Päätös kirjaston lakkauttamisesta tehtiin 1845. Suuri osa kirjoista myytiin silloin huutokaupassa (5).
Yhteensä 823 kirjaa 1 290 niteenä oli jo ennen tätä lahjoitettu Wasa Gymnasiumin kirjastolle. Kirjat on mainittu lahjoitusluettelossa, joka vielä löytyy Vasa Lyceumin kirjastosta (1872-1974), nykyisestä Vasa Övningsskolanista.
Kaupungin palossa 3 elokuuta 1852 tuhoutui lukion kirjasto lähes täysin. Vain 1015 yli 7 000 kirjasta säilyi (6). Nämä on mainittu hankintaluettelossa, joka on laadittu palon jälkeisinä vuosina. Luettelo löytyy Vaasan maakunta-arkistosta.
Tutkiakseni kuinka monta Luku-Kirjaston kirjaa on säilynyt meidän päiviimme kävin läpi lyseon kirjaston kokoelmat sekä Vaasan kaupunginkirjaston (VM) että Pohjanmaan museon (PM) omistamat kappaleet. Kirjat tunnistaa helposti samantyyppisistä sidoksista sekä kirjassa olevista exlibriksistä. Kirjastoa koskevassa kirjallisuudessa mainitaan 3 erilaista exlibristä. Olen lisäksi löytänyt yhden uuden exlibriksen , joka oli vain yhdessä kirjassa.
Jossain vaiheessa lopetettiin kirjojen numerointi. Kahdesta, todennäköisesti uudemmasta exlibriksestä, puuttuu painettu n:o, eikä niitä siten ole numeroitu. Muutamassa kirjassa luki vain käsinkirjoitettuna: "Tillhör Läse-Bibliotheket i Wasa."
Inventoinnissa löytyi 111 nimekettä, jotka luetteloitiin. Vanhin numerolla 3. Lyseon kirjastossa on 81 kappaletta, kaupunginkirjastossa (VM) 20 ja Pohjanmaan museossa (PM)10 kpl. Täytyy kuitenkin muistaa, että useat nimekkeet ovat monena niteenä ja moni yksittäinen nide sisältää monta eri teosta. Teosten lukumäärä on siten huomattavasti korkeampi kuin yllä mainittu 111. Niteen ensimmäinen teos on syvemmin luetteloitu ja seuraavat huomautuksina. Tämä koskee lähinnä puhekokoelmia, näytelmiä, kertomuksia jne.
Nämä Vaasan Luku-Kirjaston jäljellä olevat teokset sekä ne 56 teosta, jotka luovutettiin Helsingin yliopiston kirjastolle, muodostavat osan sitä perustaa, jolle koko Suomen kirjastolaitos rakennettiin.
Artikkelin kirjoittaja on kirjastonhoitaja ja antikvariaatin pitäjä
(1). Sadelin, P.U.F.: Förteckning på de böcker och skrifter samt Kartor, Porträtter och Kopparstick som finnas uti Läse-Bibliotheket i Wasa. Åbo, 1813.
Muuta Vaasan Luku-Kirjastoon liittyvää kirjallisuutta.
Lehtikanto, Mirjam: Vaasa kirjastokaupunkina. Vaasa 1964.
(2). Boy, C.J.: Förteckning på Wasa Läse-Bibliotheks Böcker. Uleåborg, 1828.
(3). Mellberg, Walter: Läse-Bibliotheket i Wasa : till 150-årsminnet. Vasa, 1945.
(4). Jörgensen, Arne: Universitetsbiblioteket i Helsingfors 1827-1848. (Helsingfors universitetsbiblioteks skrifter XIV, 1930). III Inhemska bokgåvor s. 44-45.
(5). Odenwall, F.J.: Program upptagande de förändringar m.m. som inträffat vid Gymnasium i Wasa under läseåren 1844, 1845 och 1846. Wasa 1847.
(6). Odenwall, F.J.: Program... under läseåren 1850, 1851, 1852. Åbo, 1853.
Lehtikanto,Mirjam: Kirjastotoimintaa Vaasassa l70 vuoden aikana. Eripainos Kytösavut X. 1967.
200 vuotta lukuhalua: näyttely Eduskunnan kirjastossa 10.10.1994- 30.11.1994. Näyttelyluettelo. Hki 1994.
Yleiset kirjastot Suomessa 200 vuotta: juhlakirja. Vaasa 1994.
Wiberg, Harald: Vasa läsesällskap och första bibliotek. Biblioteksbladetet 1939. Sthlm 1939.